Kouvola on kylä

 Kouvola on kylistä koottu ja näyttää kauempaa katsoen kylältä itsekin. Siksi Kouvolalla on hyvät mahdollisuudet kasvaa kylien kaupungiksi ja hyväksyä se, että liitosalueilla on erilainen luonne ja historia. Kylillä elää palvelujen alasajosta huolimatta tervettä uhoa ja kotipaikkarakkautta. Vieläkin.

Kouvolalla on myös alinomaan kehittyvä keskusta. Napa. Sieltä löytyvät päättäjien pienet piirit, jotka varmaankin aidosti, mutta erimielisesti ajavat etuamme. Virkamiehet, joilla on vahva oma näkemys. Konsultit ja lakimiehet, jotka käytännössä päättävät puolestamme. Ja johtoryhmä, joka hakee muualta töitä.

Ehkä riittävä yhteishenki ja näkemys navan ja kylien välillä kuitenkin löytyy, kun uhka on riittävän suuri eli ensi valtuustokaudella. Pakko löytyä, sillä syömävelkaa on sata miljoonaa. Onhan kaupunginhallituksella nyt uudet pelisäännötkin, joita voi hyödyntää myös päiväkodeissa.

Kouvola on kylä hyvässä ja pahassa. Täällä kaikki tuntevat kaikki, ainakin omalta alaltaan. Kouvolan vahvuudet ovat niin ilmeisiä ja nenän edessä, ettei niitä aina huomaa. Ovatko ne Ratamonsuossa vai kiinalaisissa katukivissä ja junissa?

Kouvolan vahvuudet ovat hyvissä kulkuyhteyksissä, luonnossa, kylissä ja sitkeissä yrittäjissä. Täällä asuu paljon lahjakkaita erialojen ihmisiä, mutta paljon on heitä muuttanut poiskin. Meillä on siis parhaat paluumuuttajat ja etätyöntekijät.

Heistä kunnat oikeasti kilpailevat, mutta pelkät tervetuloa ilmoitukset eivät riitä. Vanhoja kaavoja tulee muuttaa välittömästi niin, että loma-asunnoilla voi asua vakituisesti. Tästä lienee yksimielisyys. Pitäis vaan meinaa alkaa rupeemaan.

Ja jos saa mainostaa, niin monella on Kouvolassa maailman paras sauna, puoliso ja kiltit lapset. Parhaat kalavedet, kansallispuisto, ystävät ja harrastukset. On aika päivittää se, miksi Kouvola on paras. Olen positiivinen.

Meillä on sopimus

Kouvolalla ja kuntalaisilla on sopimus. Psykologinen ja lakisääteinenkin sopimus. Kun maksat verosi, niin vastavuoroisesti kaupunki tarjoaa kohtuuhintaiset ja saavutettavat palvelut elämäsi kaikissa vaiheissa. Olitpa yksin tai kaksin tai uusperheessä. Yksinhuoltajana tai omaishoitajana. Silloinkin, kun olet vanha ja heikko tai erityisen tuen tarpeessa. Ja samalla odotat oikeutetusti, että saat asiakkaana tiettyä arvostusta.

Kaupungilla ja yrittäjillä on vastaava sopimus. Jos sijoitat elämäntyösi eli yrityksesi Kouvolaan tai laajennat sitä ja otat riskejä, odotat että kaupunki tekee voitavansa, ettei menestyminen jää ainakaan paikkakunnasta, virkamiehistä tai byrokratiasta kiinni. Ja saat tiettyä arvostusta, koska yrityksen menestys on kaupungin menestys.

Jos nämä kirjoittamattomat sopimukset kuitenkin rikotaan, väki vähenee ja veronmaksuhalukkuus laskee. Kaupungilta menee kasvot. Politikoilta hermot. Alkaa riitely ja asioita viedään oikeuteen.

Huonoa henkeä eivät pysty Ellun Kanatkaan peittämään, vaikka kuinka kuvataan puutaloja ja ruskaa, nauravia naamoja ja torimyyjän punaisia poskia. Sillä täällä asuva tajuaa kyllä filungin, esitteiden ja koetun arjen ristiriidan. Onko tämä taas sitä kärkihankehömppää? 

Ihmiset ovat tärkeämpiä kuin raha, mutta ilman rahaa ja työpaikkoja menee vaikeaksi. Huono taloudenpito voi pilata kaiken, ainakin melkein. Myös liikunta- ja kulttuuritarjonnan. Saat puhua yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta sekään ei riitä, jos veroprosentti on tapissa ja palvelut oikeasti huonoja.

Kouvola voisi ottaa imagon suhteen rennommin, niin kuin se ottaa, jolla on vahva itsetunto ja identiteetti. Hyvä pöhinä lähtee tosiasioista. Parasta imagotyötä on uskottava taloudenhallinta ja laadukkaat peruspalvelut. Ja keskittyminen jo täällä asuviin ja yrittäviin.

Totuus on, että Kouvola on yhtä yhdentekevä tai merkittävä kaupunki muille, kuin muut kaupungit ovat meille. Tänne tullaan, jos elämä heittää.

Suomi on Ruotsin tiellä

Suomella on lapsen usko siihen, että pakolaiset ovat Suomessa erilaisia kuin Ruotsissa ja että suomalaiset ovat ylivertaisia kotouttajia.

Väärin. Meillä ei ole mitään ratkaisuja, eikä yhtään toimenpidettä, jolla humanitäärisen maahanmuuton ongelmat isossa kuvassa ratkaistaan. Maailmalla on kaikki kokeiltu. Tämä ei poissulje sitä, etteikö pakolaisista löydy hyviäkin esimerkkejä. Siitä kunnia yksilöille, eikä systeemille.

Ongelmia ei ole kyetty ehkäisemään, vaikka meillä on massiivinen maahanmuuton hoivakoneisto ja elinkeino, joka käsittää lähes sata yritystä. Toiminimikkeitä löytyy loputtomasti; maahanmuuttokoordinaattori, asioimistulkki ja sopeuttamiskonsultti, toiminnallinen arkkitehti, monikulttuurisuuden asiantuntija…

Ongelmat ovat jo Suomenkin sylissä. Tilastoissa korostuu erityisesti Saharan eteläpuoleinen Afrikka ja Länsi-Aasia. Ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat yliedustettuina erityisesti ryöstö- ja huumerikoksissa. Monet ovat radikalisoitumisen tiellä. Poliisin mukaan silmittömälle väkivallalle ei ole edes syytä. Paitsi merkkifarkut.

Maahanmuuttokriittiset on tuomittu kylmiksi, tunteettomiksi epäihmisiksi. Ongelmat on leimattu marginaali-ilmiöiksi, joista puhuvat vain marginaalissa elävät.

Nytkin, ulkomaalaistaustaisten rikokset käännetään suomalaisen yhteiskunnan laiminlyönniksi. Mutta Suomi lyö laimin ennen kaikkea vanhuksiaan ja heikko-osaisiaan. Ruotsissa jengiväkivalta uhkaa jo demokratiaa. Kellä on Suomessa valta rautatieasemilla ja vankiloissa?

Ylen määrin ymmärtäjät ovat tehneet vahinkoa kieltäessään ongelmat ja nyt, kun ongelmat ovat ilmiselviä, ollaan äimän käkenä. Menetettyjä henkiä ei saa kuitenkaan takaisin. Uhrit ja kokonaiset suvut ovat traumatisoituneet loppuiäksi.

Maahanmuutto lisää maahanmuuttoa. Kouvola, pakolaisten kauttakulku kaupunki, voi ainoastaan pahentaa pääkaupungin ongelmia. Tästä syystä perussuomalaiset, ainoana puolueena on vastustanut pakolaisten kuntapaikkojen lisäämistä. Hallinto-oikeuteen asti, koska Kouvola ei ole valmis säästämään pakolaisten kustannuksista. Se ei edes budjetoi, eikä seuraa näitä kustannuksia. Ainut asia mistä Kouvola on huolissaan, on kaupunkiin tulevien pakolaisten määrän lasku.

Valtio huudattaa kuntia

Ehkä. Mahdollisesti. Joskus Kouvolasta päässee 12 minuuttia nopeammin Helsinkiin. Uuden Porvoo-Kouvola radan kautta.

Hurraa! Vanha rata ja sen parantaminen eivät kelpaa. Iitti ja Lahti on nähty. Se rataosuus saa kuihtua.

Koululainen saa odottaa koulukyytiä vaikka kuinka kauan. Koulukyydin järjestäminen oli tänäkin syksynä lähes ylivoimainen ongelma. Itäradan 1,7 miljardin kustannusarvio ei ole ongelma, koska virkamiesten minuutit ovat tärkeämpiä. Minuutti saa maksaa Kouvolalle vaikka puoli milliä.

Nyt ei paina liito-oravat eikä hyönteiset, kun kallis konsultti vetää viivan kartalle ja laittaa laskun. Rata saa halkaista maisemat, sukutilat ja talot. Nyt saa minuutit kyytiä.

Olet hetkessä lentoasemalla ja Brysselissä, kunhan varaat ensin aikaa päästäksesi asemalle. Julkiset eivät kylille kulje ja sivutietkin ovat huonossa kunnossa.

Heilläkin, jotka esiintyvät Kouvolassa taloudenvartioina, menee kulmat kurttuun jos uskallat epäillä ratahankkeen taloudellisuutta ja merkitystä. Väyläviraston selvityksessä nykyisten ratojen parantaminen osoittautui kuitenkin oikoratoja kannattavammaksi, mutta johtavat poliitikot puhuvatkin kokonaishyödystä. Sitä kun ei voi laskea, eikä kumota, mutta siihen voi aina vedota.

Ja pelimerkit polttelevat taas Kouvolan käsissä niin, että pakko on laittaa haisemaan. Kouvola ei osaa yksinkertaisesti lopettaa. Aina löytyy uusi ja kallis kärkihanke, joka puhdistaa pöydän.

Kerskainvestoinnit eivät kuitenkaan tuota enää kuntalaisille mielekkäitä elämyksiä, mutta silti kaupunki jatkaa pakonomaisesti. Pakko on onnistaa, edes moukan tuurilla. Kouvola tarvitsisi tukea riippuvuuteensa, sillä taas lähtee viisi miljoonaa pelkään radan suunnitteluun, eikä sekään tule riittämään. Julkisten hankintojen budjetteja ei laadita pitämään. Ne ovat vain päätöksenteon kuriositeetti.

On törkeää, että valtiovalta kilpailuttaa persaukisia kuntia ratahankkeilla. Väylähankkeet ovat tarpeellisia, mutta ne eivät kuulu kuntien lakisääteisiin tehtäviin.

Kunnat eivät ole radanrakentajia, eikä niillä ole sitä paitsi rahaakaan. Valtio tietää tämän hyvin, mutta silti se huudattaa kuntia. Väylähankkeen kannattavuus on selvitettävä muuten kuin saattamalla kaupunkeja toisiaan vastaan.

Kaatuvatko Kouvolan kulissit?

Kouvolalle ovat kulissit ja sloganit tärkeämpiä kuin asukkaiden arki ja sen sujuvuus. Tänä syksynä se tulee konkreettiseksi. Mutta kuinka kauan kulissit pysyvät pystyssä? Aika näyttää. Vai ottaako valtio hoitoonsa koko roskan.

Kouvolan kärkihankkeita eivät ole kasvatus ja opetus, turvallisuus ja lähipalvelut. Kärkihankkeita ovat Kiina, Kimola ja keskusta. Kimolan kanava valmistui juuri. Sitä on hieno ihastella, kun toiset istuvat laskuvedessä ja sekoittavat vettä vesiskoottereilla. Parempaa kesäteatteria, sinfoniaa ja matonpesupaikkaa ei leikkausten jälkeen olekaan tarjolla.

Kiinan juna jäi lähtötelineisiin ja nyt kiistellään siitä, onko Kouvolasta lähtenyt yksi, kaksi vai ei yhtään junaa Kiinaan. Se on tietysti laskentatavasta kiinni, mutta yhden käden sormet riittävät. Eikä kaupungin keskustakaan ole koskaan niin hieno, etteikö sinne voisi vielä muutamalla miljoonalla ostaa marmoria. Vaikka Kiinasta.

Kaupungin kotisivulla kehaistaan, että pussaile pitkin Kouvolaa. Täältä löydät elämänlaatua, sujuvaa arkea ja hyvät palvelut. Se on hyvin kirjoitettu ja hyvä tavoite. Ne riittäisivät kärkihankkeiksi, mutta päättäjät ovat menettäneet yhteyden kadunmiehen arkeen. Tavoitteiden pitää olla jotain suurempaa ja kalliimpaa. Pelkään pahoin, ettei mitään ole opittu ja uudet miljoona hankkeet ovat jo piirustuspöydällä.

Uskon, että suurimmalle osalle riittäisivät peruspalvelut, tietysti pienillä lisämausteilla. Mutta kun katson leikkauslistaa, niin pienetkin ilot viedään. Tervemenoa lähikoulut ja -palvelut, uimahallit, kylätapahtumat, seuratoiminta, matonpesupaikat, yksityistieavustukset ja koirapuistot. Mahtaa säästöpotentiaalia löytyä terveys- ja vanhuspalveluistakin.

Tätä perustellaan sillä, että on pakko säästää menoista, jotka eivät ole pakollisia. Mutta tämä kupru syntyi osaksi jätti-investoinneista, jotka eivät myöskään olleet pakollisia.

Kouvolalla oli hyvät mahdollisuudet kasvaa kylien kaupungiksi. Mutta kuntaliitoksen mahdollisuudet hukattiin ja rahat haihtuivat ihme investointeihin, riitelyyn, ala-arvoiseen taloushallintoon ja organisaatiomuutoksiin. Ja betoniin, jota ei ole Kouvolassa koskaan liikaa.

Kouvolan päätöksenteko on frassia

Päätöksenteko pakolaisten vastaanottamisesta on farssi, niin kuin koko Kouvolan touhu ja talous. Kuumaa perunaa on palloteltu lautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan kesken. Ensin asiasta päätti liikunta- ja kulttuurilautakunta, perussuomalaisen Leo Lindströmin vastustaessa. Oikaisuvaatimuksen jälkeen lautakunta saikin valaistuksen, ettei asia kuulukaan sen toimivaltaan, ja peruu päätöksen. Asia siirrettiin kaupunginhallitukselle.

Perussuomaliset vastustivat pakolaisten kuntapaikkojen lisäämistä myös kaupunginhallituksessa. Ja siellä heräsi pelko, että persut saa tästä pisteitä. Suurin osa kaupunginhallituksen jäsenistä kannattaa hanakasti pakolaismäärän nostamista, mutta he eivät uskalla sanoa sitä ääneen. Asiaa ei siten päästetty äänestykseen.

Sen sijaan asia laitetaan kaupunginjohtajalle uudelleen valmisteltavaksi.  Mutta lisäselvityksiä ei kuulunut, vaan valmistelija päättikin asiasta itse, vaikka kaupungin hallituksen kokouksia on joka toinen viikko. Ehkä vedotaan kiireeseen. Puppua. Asia on kiertänyt kaupungin hallinnossa kuukausia. Mitä poliittista pelisilmää Helminen ja Toikka osoittivatkaan!

Kaupunkiin saadaan lisää pakolaisia ilman, että vaaleilla valittujen tarvitsee ottaa kantaa kiusalliseen kysymykseen.  Kaupungin hallitus menee kaupunginjohtajan selän taakse. Kaupunginjohtaja Helmisen taakse.  Helminen menee kaupunginjohtajan taakse.

Kiintiöpakolaisten määrä on ollut vuositasolla 15 henkilöä. Ensimmäinen esitys oli, että Kouvola myöntää kuntapaikan vähintään 60 pakolaiselle. Lautakunta päätti, että Kouvola vastaanottaa noin 60 pakolaista. Kaupunginhallitus ei päättänyt mitään, eikä käyttänyt asian otto-oikeutta. Perussuomalaisten edustaja Jari Käki jätti eriävän mielipiteen.

Kaupunginjohtajan päätös jäänee voimaan ja Kouvola ottaa noin 30 kiintiöpakolaista, plus turvapaikkahaun kautta kuntaan muuttaneet. Mutta - edelleenkään ei ole selvää, monenko pakolaisen vastaanottamiseen ja kotouttamiseen Kouvola on lopulta sitoutunut. Se voi olla mitä vaan. Ja huoli kotouttamispalvelujen kuihtumisesta on väistynyt. Muista kuntapalveluista viis.

Tämä osoittaa, minkälaiseen demokratian halveksuntaan politiikassa pystytään, kun halutaan.

(Julkaistu Kouvolan Sanomat 2020)

Tiestön kunto kertoo paljon yhteiskunnan tilasta

 

Yksityistien tiekunnan puheenjohtajan tehtävä on tärkeä, mutta aliarvostettu. Hän vastaa yhteisestä omaisuudesta, yksityistiestä, osakkaitten ja tienkäyttäjien hyödyksi. Harvoin siitä kiitetään, mutta jos ilmenee ongelmia, niin kyllä puhelin soi. Pääsenkö perille vai en. Onko tie aurattu vai ei. Onko yksityistien käyttö luvallista ja turvallista. Puheenjohtaja on asian ytimessä, mutta jos tiekuntien toimintaedellytyksistä ei huolehdita, ei tieltäkään voida paljon odottaa.

Yksityisteillä on korjausvelkaa, mutta kuinka paljon? Se on selvitettävä ja laadittava pientiestön kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat. Missä ovat tiestön ongelmat ja mitkä ovat ratkaisut. Yksityistiet on laitettava tärkeysjärjestykseen avustusten ja neuvonnan kohdentamiseksi. Maaseudun kehittämiseen tulisi suhtautua samalla kunnianhimolla kuin hiilinieluihin. Yksityistiet ovat keskeinen osa maaseudun kehittämistä.

Aina ei ymmärretä, että suurin osa tieverkosta on yksityisten rakentamaa ja ylläpitämää ja se maksaa rahaa. Ilmaista tietä ei ole. Liikennettä verotetaan niin rankasti, että on perusteltua vaatia siitä riittävät resurssit yleisten ja yksityisteiden ylläpitoon. Tiestön kunto kertoo paljon yhteiskunnan tilasta.

On ryhtiliikkeen aika. Tiekunnat tarvitsevat tukea. Urakoitsijoiden ja tieisännöitsijöiden toimintaedellytyksiä on parannettava. Jotta tiekuntia voidaan auttaa, tarvitaan niiden yhteystiedot. Tiekuntien yhteystietoja onkin kerätty lain voimalla maanmittauslaitokseen, mutta tietojen edelleen jakamisessa on kehitettävää.

Tiekuntien vastuuhenkilöt, puheenjohtaja ja toimitsijamies, ovat pelipaikalla.  Heillä on kokemusperäistä tietoa yksityistien kantavuudesta jopa sukupolvien ajalta. Se on hyödynnettävä. Heiltä saat apua, kun tarvitset kulkuluvan tai kun ilmoitat sortuneesta tiestä tai yksityistielle kaatuneesta puusta. Yhteystietojen pitäisi löytyä helposti, 24/7, mielellään karttaliittymän kautta eikä maksumuurin takaa.

(Julkaistu Kouvolan Sanomat 2020)