Poliitikolla on vastuu päätöksistään

 Katariina Henttonen (sd.) antaa kirjoituksessaan ymmärtää, että maan hallitus pakotti hänet ja puolueensa kasvatus- ja opetuslautakunnassa lopettamaan mm. Viialan koulun. Tuo on vastuunpakoilua. Hallitusohjelmassa ei ole mitään Viialan koulusta.

SDP:n vaalilupaus oli, että kaiken voi tehdä reilummin. Demareille, Sihvolaa lukuun ottamatta ei käynyt vastaesitys siitä, että Viialan koulu lakkautetaan vasta, kun Marjoniemen ja Kuusankosken yhtenäiskoulut valmistuvat. Se olisi ollut reilua. Nyt Henttonen haluaa kääntää katseemme koulupäätöksestä muualle, kauas Helsinkiin.

Oikea syy kouluverkon karsimiseen on syntyvyyden lasku. Nykyajan ihmiset eivät halua tehdä lapsia. Kaikkialla läntisessä maailmassa ihmiset haluavat keskittyä itseensä. Tämä on trendi, jota ei ratkaista eduskunnassa. Siitä on turha syyttää myöskään hallitusta.

Suomi putosi kasvukelkasta. Julkinen talous on pahassa jamassa. Se on pitkäaikaisen kehityksen tulosta. Vastuullinen politiikka pakottaa päätöksiin, jotka eivät ole suosittuja. Ne tekevät kipeää, eikä niillä kerätä ääniä. On säästötoimia, jotka eivät maistu minullekaan, mutta kaikki valtiontuet eivät muutu hyvinvoinniksi, vaan velaksi.

Mihin rahat ovat sitten menneet? Sosiaalietuudet ovat suurin menoerä. Samalla julkinen sektori on paisunut uskomattomiin mittoihin. Suomessa oli v. 2024 kaikkiaan 4237 julkisen hallinnon organisaatiota. Samalla julkinen sektori ylitti 700 000 työntekijän rajan. On syytä kysyä, tarvitaanko näin valtavaa koneistoa hallitsemaan näin pientä kansaa. Ja tarvitaanko Kouvolassa näin suurta valtuustoa.

Monet julkiset tehtävät ovat tärkeitä, kuten opettajien, hoitajien, lääkäreiden, pelastushenkilöstön ja poliisin tehtävät. Myös maanpuolustukseen on panostettava. Mutta näiden lisäksi julkiselle puolelle on lisätty tehtäviä ilman, että on nähty syntyvää kokonaisuutta.

Jokaisesta säästöstä sanotaan, että se vasta kalliiksi tuleekin. Kalliiksi tämä on tullut joka tapauksessa. Olemme eläneet ylivarojen ja tehneet siinä maailmanennätyksenkin. Suomessa on kehittyneiden maiden suurin julkinen sektori. Ohitimme tässä Ranskankin, joka piti viime vuoteen asti kärkipaikkaa.

On seuraava hallitus millainen tahansa, se ei peru keskeisiä, nyt toteutettuja menoleikkauksia. Päinvastoin.  Jos talouden kelkka ei käänny, se etsii uusiakin.

Valtuutetun tärkein tehtävä

 Pian valittavien kunta- ja aluevaltuutettujen yksi tärkeimmistä tehtävistä on edunvalvonta.  Ilman tätä tehtävää valtuutettuja ei tarvita. Eikä kansanedustajia. Eikä vaalimakkaroita.

Edunvalvontaa tarvitsevat kuntalaiset, kylät, yrittäjät - koko Kouvola. Vahvemman ja rikkaamman on helppo sanoa, että otetaan lunkisti. Kyllä asiat hoituvat.  Ne eivät hoidu. Hyvä ei valu itsestään ja vaatimatta Helsingistä Kouvolaan, eikä kaupungintalolta kylille. Jos kaupunki tai kylä ei etujansa aja, ei sitä aja kukaan muukaan.

Mikä on sitten Kouvolan paras, kun siitä ollaan joskus erimieltä. Puolueiden ja ehdokkaiden tulee tarjota äänestäjille vaihtoehtoja. Kovat puheet ja äänestäminen kaupungin valtuustossa eivät ole epäonnistumisia. Päin vastoin. Ne ovat osoitus demokratian toimivuudesta. Vaikka puheenjohtajan niska punottaisikin. Vaikka kokoukset venyisivät.

Perussuomalaiset ovat äänestyttäneet kiitettävästi hallitusta ja valtuustoa. Niin Kouvolassa kuin hyvinvointialueellakin. Tietysti kaikella ystävyydellä. Väitän, että Kouvolan paikallispolitiikka olisi ilman perussuomaisia kuin muna ilman suolaa. Mauton. Hajuton. Kuin kaiketon kampaviineri.

Ajoimme Kouvolassa valtuuston pienentämistä. Vastustimme koulukiinteistöjen myyntiä ulkomaiselle sijoittajalle. Ehdotimme hyvinvointialueella ryhmärahan eli piilopuoluetuen poistamista. Joskus pääsimme maaliin, joskus emme. Tarjosimme vaihtoehdon ja sillä vallalla edettiin, mikä edellisissä vaaleissa saavutettiin.

Vaihtoehtojen esittäminen saa aikaan painetta. Vaikeneminen olisi helpompaa. Politiikkaan pyritään kuitenkin siksi, että ollaan aidosti jotakin mieltä. Vaikka syytettäisiinkin politikoinnista. Politiikassa kun ei saisi politikoida. Typerintä mitä olen nähnyt, on jättää kannattamatta hyvää asiaa, jos aloitteen tekee ns. väärä puolue tai väärä valtuutettu. Siinä todellakin menee lapsi pesuveden mukana.

Ehdokaslistojen täyttäminen on nyt kaikille puolueille haastavaa. Kannustan lähtemään ehdokkaaksi. Yhteisten asioiden hoitaminen on erittäin tärkeää. Yhtä tärkeää kuin äänestäminen. On demokratian epäonnistuminen, jos äänestysprosentti jää Kouvolassa huomattavan alhaiseksi.

Ja edunvalvonta ei poistu koskaan muodista. Kouvolalaiset ansaitsevat parasta mahdollista edunvalvontaa ja onnistumisia, kuten Ratamon yöpäivystyksen säilyminen ja VT15:n parantamiseen myönnetty rahoitus. Tälle haluan nähdä jatkoa.

Kouvola ei kysy hintaa

 Julkiset investoinnit saa Kouvolassa maksaa mitä vaan ja koululaisille tulee tuputtaa kasvisruokaa. Näin voidaan tiivistää valtuuston vuoden viimeinen kokous.

Suurinvestoinnit menivät sukkana läpi. Tietysti valtuustossa ensin kauhisteltiin kustannuksia, ja sitten kiittelimme itseämme rohkeudesta laittaa rahaa haisemaan. Vain perussuomalaiset kyseenalaistivat ennennäkemättömät investointimenot. Harvoin otettaan esille sitä, mistä kasvaviin rahoituskuluihin otetaan rahat. Ne otetaan henkilökunnan selkänahasta ja kuntalaisilta. Pienistä puroista, kaukaloista ja koululaisista.

Hävittyämme äänestyksen monitoimiareenasta, esitimme monitoimiareenan vuokratason ja urheiluseurojen eli käyttäjien kiinnostuksen selvittämistä valtuustolle. Olennaisia kysymyksiä. Perusasioita.

Päätökseksi tuli, ettei areenan vuokratasoa ja seurojen kiinnostusta selvitetä. Siksi, että se olisi hankkeen hiekoittamista. Siksi, että vain hanketta kannattavat saavat kysellä kustannuksista. Siksi, että selvittäminen viivästyttäisi hanketta. Heppoisia perusteluja. Vaikka olisimme esittäneet, että hauki on kala, valtuuston enemmistö olisi vastustanut.

Kokouksen lopuksi käsiteltiin SDP:n ja vihreiden valtuustoaloitetta siitä, että Kouvolan ruokapalveluissa (koulu- ja varhaiskasvatus) on tavoiteltava lihan ja maidon kulutuksen puolittamista. Vastustimme jyrkästi. Yleistäen voidaan sanoa, että vihervasemmisto kokonaisuudessaan ja keskustan enemmistö kannattivat kasvisruokakokeilua. Oikeisto vastusti. Harmittava päätös oli, että kokeilun edellytyksiä päätettiin selvittää.

Eläinperäiset tuotteet, kuten liha ja maito ovat erinomaisia ravintolähteitä. Korvaavia, ravintoarvoiltaan vastaavia ja kotimaisia kasvisvaihtoehtoja ei ole. Ulkolaisten kasvisten tuputtaminen ei palvele maatalousyrittäjiä. Eikä kasvispohjaiset ruuat edes maistu kaikille nuorille. Kokeiltu on Kouvolassa ja muuallakin Suomessa.

Kouvola on maatilojen määrältään Suomen suurin kunta. Minkälaisen viestin annamme, kun lähdemme edistämään hyödytöntä ja maaseutuyrityksille haitallista kokeilua? Onko maatalousyrittäjien kantaa kuultu? Onko koululaisilta kysytty? Lihan, kalan ja maidon vähentäminen toimii myös meidän maatalouspoliittisia linjauksia vastaan. Pelkkä aloite tahraa mainettamme suomalaisten ruoka-aittana ja ruuan omavaraisuuden takaajana.