Katariina Henttonen (sd.) antaa kirjoituksessaan ymmärtää, että maan hallitus pakotti hänet ja puolueensa kasvatus- ja opetuslautakunnassa lopettamaan mm. Viialan koulun. Tuo on vastuunpakoilua. Hallitusohjelmassa ei ole mitään Viialan koulusta.
SDP:n vaalilupaus oli, että kaiken voi tehdä reilummin. Demareille,
Sihvolaa lukuun ottamatta ei käynyt vastaesitys siitä, että Viialan koulu
lakkautetaan vasta, kun Marjoniemen ja Kuusankosken yhtenäiskoulut valmistuvat.
Se olisi ollut reilua. Nyt Henttonen haluaa kääntää katseemme koulupäätöksestä
muualle, kauas Helsinkiin.
Oikea syy kouluverkon karsimiseen on syntyvyyden lasku.
Nykyajan ihmiset eivät halua tehdä lapsia. Kaikkialla läntisessä maailmassa ihmiset
haluavat keskittyä itseensä. Tämä on trendi, jota ei ratkaista eduskunnassa.
Siitä on turha syyttää myöskään hallitusta.
Suomi putosi kasvukelkasta. Julkinen talous on pahassa
jamassa. Se on pitkäaikaisen kehityksen tulosta. Vastuullinen politiikka
pakottaa päätöksiin, jotka eivät ole suosittuja. Ne tekevät kipeää, eikä niillä
kerätä ääniä. On säästötoimia, jotka eivät maistu minullekaan, mutta kaikki
valtiontuet eivät muutu hyvinvoinniksi, vaan velaksi.
Mihin rahat ovat sitten menneet? Sosiaalietuudet ovat suurin
menoerä. Samalla julkinen sektori on paisunut uskomattomiin mittoihin. Suomessa
oli v. 2024 kaikkiaan 4237 julkisen hallinnon organisaatiota. Samalla julkinen
sektori ylitti 700 000 työntekijän rajan. On syytä kysyä, tarvitaanko näin
valtavaa koneistoa hallitsemaan näin pientä kansaa. Ja tarvitaanko Kouvolassa näin
suurta valtuustoa.
Monet julkiset tehtävät ovat tärkeitä, kuten opettajien,
hoitajien, lääkäreiden, pelastushenkilöstön ja poliisin tehtävät. Myös
maanpuolustukseen on panostettava. Mutta näiden lisäksi julkiselle puolelle on
lisätty tehtäviä ilman, että on nähty syntyvää kokonaisuutta.
Jokaisesta säästöstä sanotaan, että se vasta kalliiksi tuleekin.
Kalliiksi tämä on tullut joka tapauksessa. Olemme eläneet ylivarojen ja tehneet
siinä maailmanennätyksenkin. Suomessa on kehittyneiden maiden suurin julkinen
sektori. Ohitimme tässä Ranskankin, joka piti viime vuoteen asti kärkipaikkaa.
On seuraava hallitus millainen tahansa, se ei peru keskeisiä,
nyt toteutettuja menoleikkauksia. Päinvastoin.
Jos talouden kelkka ei käänny, se etsii uusiakin.
