Valtuutetun tärkein tehtävä

 Pian valittavien kunta- ja aluevaltuutettujen yksi tärkeimmistä tehtävistä on edunvalvonta.  Ilman tätä tehtävää valtuutettuja ei tarvita. Eikä kansanedustajia. Eikä vaalimakkaroita.

Edunvalvontaa tarvitsevat kuntalaiset, kylät, yrittäjät - koko Kouvola. Vahvemman ja rikkaamman on helppo sanoa, että otetaan lunkisti. Kyllä asiat hoituvat.  Ne eivät hoidu. Hyvä ei valu itsestään ja vaatimatta Helsingistä Kouvolaan, eikä kaupungintalolta kylille. Jos kaupunki tai kylä ei etujansa aja, ei sitä aja kukaan muukaan.

Mikä on sitten Kouvolan paras, kun siitä ollaan joskus erimieltä. Puolueiden ja ehdokkaiden tulee tarjota äänestäjille vaihtoehtoja. Kovat puheet ja äänestäminen kaupungin valtuustossa eivät ole epäonnistumisia. Päin vastoin. Ne ovat osoitus demokratian toimivuudesta. Vaikka puheenjohtajan niska punottaisikin. Vaikka kokoukset venyisivät.

Perussuomalaiset ovat äänestyttäneet kiitettävästi hallitusta ja valtuustoa. Niin Kouvolassa kuin hyvinvointialueellakin. Tietysti kaikella ystävyydellä. Väitän, että Kouvolan paikallispolitiikka olisi ilman perussuomaisia kuin muna ilman suolaa. Mauton. Hajuton. Kuin kaiketon kampaviineri.

Ajoimme Kouvolassa valtuuston pienentämistä. Vastustimme koulukiinteistöjen myyntiä ulkomaiselle sijoittajalle. Ehdotimme hyvinvointialueella ryhmärahan eli piilopuoluetuen poistamista. Joskus pääsimme maaliin, joskus emme. Tarjosimme vaihtoehdon ja sillä vallalla edettiin, mikä edellisissä vaaleissa saavutettiin.

Vaihtoehtojen esittäminen saa aikaan painetta. Vaikeneminen olisi helpompaa. Politiikkaan pyritään kuitenkin siksi, että ollaan aidosti jotakin mieltä. Vaikka syytettäisiinkin politikoinnista. Politiikassa kun ei saisi politikoida. Typerintä mitä olen nähnyt, on jättää kannattamatta hyvää asiaa, jos aloitteen tekee ns. väärä puolue tai väärä valtuutettu. Siinä todellakin menee lapsi pesuveden mukana.

Ehdokaslistojen täyttäminen on nyt kaikille puolueille haastavaa. Kannustan lähtemään ehdokkaaksi. Yhteisten asioiden hoitaminen on erittäin tärkeää. Yhtä tärkeää kuin äänestäminen. On demokratian epäonnistuminen, jos äänestysprosentti jää Kouvolassa huomattavan alhaiseksi.

Ja edunvalvonta ei poistu koskaan muodista. Kouvolalaiset ansaitsevat parasta mahdollista edunvalvontaa ja onnistumisia, kuten Ratamon yöpäivystyksen säilyminen ja VT15:n parantamiseen myönnetty rahoitus. Tälle haluan nähdä jatkoa.

Kouvola ei kysy hintaa

 Julkiset investoinnit saa Kouvolassa maksaa mitä vaan ja koululaisille tulee tuputtaa kasvisruokaa. Näin voidaan tiivistää valtuuston vuoden viimeinen kokous.

Suurinvestoinnit menivät sukkana läpi. Tietysti valtuustossa ensin kauhisteltiin kustannuksia, ja sitten kiittelimme itseämme rohkeudesta laittaa rahaa haisemaan. Vain perussuomalaiset kyseenalaistivat ennennäkemättömät investointimenot. Harvoin otettaan esille sitä, mistä kasvaviin rahoituskuluihin otetaan rahat. Ne otetaan henkilökunnan selkänahasta ja kuntalaisilta. Pienistä puroista, kaukaloista ja koululaisista.

Hävittyämme äänestyksen monitoimiareenasta, esitimme monitoimiareenan vuokratason ja urheiluseurojen eli käyttäjien kiinnostuksen selvittämistä valtuustolle. Olennaisia kysymyksiä. Perusasioita.

Päätökseksi tuli, ettei areenan vuokratasoa ja seurojen kiinnostusta selvitetä. Siksi, että se olisi hankkeen hiekoittamista. Siksi, että vain hanketta kannattavat saavat kysellä kustannuksista. Siksi, että selvittäminen viivästyttäisi hanketta. Heppoisia perusteluja. Vaikka olisimme esittäneet, että hauki on kala, valtuuston enemmistö olisi vastustanut.

Kokouksen lopuksi käsiteltiin SDP:n ja vihreiden valtuustoaloitetta siitä, että Kouvolan ruokapalveluissa (koulu- ja varhaiskasvatus) on tavoiteltava lihan ja maidon kulutuksen puolittamista. Vastustimme jyrkästi. Yleistäen voidaan sanoa, että vihervasemmisto kokonaisuudessaan ja keskustan enemmistö kannattivat kasvisruokakokeilua. Oikeisto vastusti. Harmittava päätös oli, että kokeilun edellytyksiä päätettiin selvittää.

Eläinperäiset tuotteet, kuten liha ja maito ovat erinomaisia ravintolähteitä. Korvaavia, ravintoarvoiltaan vastaavia ja kotimaisia kasvisvaihtoehtoja ei ole. Ulkolaisten kasvisten tuputtaminen ei palvele maatalousyrittäjiä. Eikä kasvispohjaiset ruuat edes maistu kaikille nuorille. Kokeiltu on Kouvolassa ja muuallakin Suomessa.

Kouvola on maatilojen määrältään Suomen suurin kunta. Minkälaisen viestin annamme, kun lähdemme edistämään hyödytöntä ja maaseutuyrityksille haitallista kokeilua? Onko maatalousyrittäjien kantaa kuultu? Onko koululaisilta kysytty? Lihan, kalan ja maidon vähentäminen toimii myös meidän maatalouspoliittisia linjauksia vastaan. Pelkkä aloite tahraa mainettamme suomalaisten ruoka-aittana ja ruuan omavaraisuuden takaajana.

Epäreiluudesta jää paska fiilis

Toteutuuko tasa-arvo koskaan tässä rosoisessa maailmassa? Ja mitä se tasa-arvo oikeastaan edes on? Tasa-arvo on mielestäni yksinkertainen asia. Se on sitä, että ollaan reiluja.  Ja mikä ei ole reilua, ei se ole myöskään tasa-arvoista. Sitä paitsi, epäreiluudesta jää paska fiilis. Aina. Kaikille.

Kokemukset epätasa-arvosta ovat tuttuja. Sitä voi kokea eri yhteyksissä, kuten työhaussa tai henkilökohtaisissa suhteissa. Serkku sai aina enemmän pastilleja tai vaniljajäätelöä. Koulukuvassa jäin takariviin. Joillakin vaan suksi luisti paremmin. Sekös pisti vihaksi, minua, jolla ei ole edes rytmitajua.

Valitettavasti on olemassa myös vakavasti otettavaa ja tarkoituksellista epätasa-arvoa. Ja rakenteisiin ja asenteisiin juurtunutta syrjintää sukupuolen, ulkonäön, koulutustaustan, iän tai vaikka vammaisuuden takia. Ikäsyrjintä on lähes maantapa. Syrjityt jäävät usein etäisiksi, jolloin epäkohdilta on helppo sulkea silmät. Kun ei niiku tartte aattella.

Mitkään seminaarit ja julistukset eivät auta, jos puhutaan kuuroille korville. Tilannetta ei paranna ajoittain tympeä ja syyllistävä tasa-arvokeskustelu, jolla varsinkin miehet ajetaan takariviin tai pakenemaan henkisesti paikalta.

Kuinka hyvin ylipäätään kestämme erilaisuutta tai vastakkaisia mielipiteitä? Kuulemmeko vain samanhenkisiä? Onko epäreiluus ja nimittely sallittua, jos vastapuoli on todella ärsyttävä. Meneekö sipsit väärään kurkkuun, jos kaikkia pitäisi ymmärtää.

Epätasa-arvon kokemuksiin voi jossakin määrin itsekin vaikuttaa. Jos jättäytyy yhteiskunnan ulkopuolelle, huonot kokemukset lisääntyvät varmasti. Voiko olla tasa-arvoinen muiden kanssa ilman, että ponnistelet itse koulutuksen, työn ja yhteiskuntaan sopeutumisen eteen?

Kaiken kaikkiaan tasa-arvo ja reilu meininki ovat olennainen osa yhteiskunnallista luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Se edistää hyvinvointia ja onnellisuutta. Mielestäni reiluuden vaaliminen on tärkeää, jotta voimme rakentaa parempaa Suomea.

Valitettavasti me synnymme epätasa-arvoisina. Se on fakta. Hyväosaisen on helppo tottua etuoikeuksiin, joita ei edes tajua etuoikeuksiksi. Siksi on syytä olla kaikille reilu, kun ei voi tietää toisten lähtökohtia. Lainaan Hectorin kappaletta: Jos halki kaupunkimme kuljet, ilman että silmät suljet. Huomaat että sentään, lähes onnellinen oot.

 Ukko Bamberg (ps)

 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta

miesjaoston varapuheenjohtaja

Toivottavasti kaupungin kiinteistökauppa kaatuu

 

Paloasemien ja Kouvolan uusimpien koulujen myynti Hemsölle etenee, valtuuston enemmistölle mieluisesti.  Kuin Tromsössä. Koska korkein oikeus ei myöntänyt enää valituslupaa. Valitettavasti.

Me vastustajat, asiasta valittaneet olemme tehneet ja teemme jatkossakin kaikkemme kaupan kaatamiseksi. Sen vastustamiseksi, ettemme maksaisi itseämme kipeäksi. Varmojen voittojen hankkimiseksi Hemsö haalii vain yhteiskunnallisia kiinteistöjä. Niitä kiinteistöjä, jotka ovat kuntalaisille eli meille välttämättömiä, kuten koulut ja paloasemat. Tämä myydään meille sijoittajan hyväntahdon eleenä ja  hyväntekeväisyytenä, mitä se ei ole. Se on raakaa bisnestä.

Valitimme myyntipäätöksestä hallinto-oikeuteen ja sitten valitusoikeutta haettiin (Jokiranta) korkeimmasta oikeudesta. Onnistumatta. Kaikki laillinen kaupan estämiseksi on tehty. Mutta typeryys etenee valtuuston päätöksen mukaisesti. Paitsi, jos Hemsö vetäytyy esisopimuksesta.

Esisopimus on Kouvolalle epäedullinen. Kuinka voi kannattaa se, että rakennat talon, myyt sen ja sitoudut samalla vuokralaiseksi kymmeniksi vuosiksi. Siihen saakka, kunnes rakennus on loppuun kaluttu. Sitten sitä tarjotaan kaupungille takaisin ylihintaan lunastettavaksi ja peruskorjattavaksi. Kun kaikki sijoittajan voitot on korkojen kera maksettu.

Kaupungin ydintehtäviin ei kuulemma kuulu kiinteistöjen omistaminen. Ilmeisesti köyhtyminen ja sijoittajien lihottaminen kuuluu. Olemme edelleen sitä mieltä, että kriittisten kiinteistöjen myynti ulkomaalaisille on epäisänmaallista ja taloudellisesti typerää. Menettäisimme päätösvallan kiinteistöihin, joiden tilankäyttö ja -tarve voivat ajan kanssa muuttua. Kaupanehdot eivät joustaisi. Ne olisivat maailman tappiin saakka samat. 

Maailma on muuttunut valitusprosessin aikana. Tämän viivytyksen ja harkinta-ajan saimme valituksella aikaan. Aikaa järkiintyä. Aikaa ajatella tulevia sukupolvia ja heille kaatuvaa kustannusvastuuta. Syksy näyttää, onko Hemsö edelleen esisopimuksen takana. Vai käykö se vieläkin ahneemmaksi. Siinä olisi mahdollisuus kaataa koko kusetus.

 

Ukko Bamberg                                                   Kimmo Jokiranta

kaupunginvaltuutettu (PS)                             kaupunginvaltuutettu (Kesk.)

Faktat puhuvat Kouvolan yöpäivystyksen puolesta

 Hävittiin ensimmäinen erä Kouvolan yöpäivystyksen puolustamisessa. Olen syvästi pettynyt. Valtio kohtelee nyt Kouvolaa samalla tavalla kuin Kouvola kohtelee kyliään.  Ja se on molemmilta väärin.

 Pettymys purkautuu monin tavoin. Se on luonnollista, sekä inhimillistä. Haukutaan ensin omat edustajat ja sitten ylimmät päättäjät. Häviöt eivät ole yhteisiä, mutta voitot olisivat. Sekin on luonnollista. Tietysti hallituspuolueilla on suurempi vastuu kuin oppositiolla. Myös valtion taloudesta.

 Onneksi faktat ovat Kouvolan yöpäivystyksen puolella. Ne on vaan väännettävä rautalangasta Helsingin herroille ja rouville. Yöpäivystyksen puolesta puhuu asukkaiden määrä ja yhdenvertaisuus, kaupungin sijainti, kustannukset, potilasturvallisuus, huoltovarmuus, poliisin ja varuskunnan tarpeet. Ja monet muut seikat. Jos tämä ei mennyt kerralla perille, niin kerrataan. Ei riitä, että RKP hymyilee kuin suomenpystykorva.

 Hallituksen esitys sairaala- ja päivystysverkosta lähtee lausuntokierrokselle. Lopullinen päätös nuijitaan syksyllä. Ensimmäinen erä meni, mutta ottelussa on kaksi erää ennen kuin kongi soi. Uskon, että laiva kääntyy eduksemme. Jos ei tähän usko, on turha lähteä etuja valvoskelemaan.  

 Edunvalvonta on pitkäjänteistä työtä, jossa tulos korjataan usein vuosien kuluttua. Sitä ei tehdä vain kriisin aikana.  Nyt kertautuu tehty tai tekemätön Kouvolan puolesta puhuminen. Ja keskinäinen riitely. Ja omat vanhat typerät sairaalapäätökset. Me kun emme ole kuuluisia yhteishengestä. Toivon, että yhteinen uhka yhdistää nyt Kouvolaa ja koko Kymenlaaksoa.

 Lähtökohta on tietenkin vaativa, mutta pidetään pää kylmänä. Taistellaan päivystyksen puolesta eri verkostojen ja henkilöiden kautta. Kansalaisaktiivisuuskin on herännyt hienosti. Mutta hallitus ei vaihdu, jos joku sitä odottaa.

 Ylilyönneillä, nimittelyllä ja henkilöön käyvällä haukkumisella ei ole mitään tekemistä tehokkaan edunvalvonnan kanssa. Se on hyödytöntä suunsoittoa, johon ei pidä sortua. Se kertoisi vain, että pyyhe on heitetty kehään eikä mahdollisuuksiin enää uskota. Mutta me uskomme.

Kukaan ei ole valmis luopumaan mistään

Julkisesta keskustelusta tulee vaikutelma, että valtio ei saa leikata keneltäkään, ei mistään, eikä milloinkaan. Säästäminen ja leikkaukset ovat pahinta politiikkaa, mitä ajatella saattaa.

 Päinvastoin pitäisi alentaa veroja, maksaa enemmän kaikkia etuuksia, tukia, kehitysrahoja ja samaan aikaan pitäisi kunnostaa kaikki sillat ja rummut, levittää teitä ja parantaa rautateitä. Laittaa kuntoon edellisen hallituksen sössimä sosiaali- ja terveyshuollonuudistus sekä pelastaa kuntatalous.

Valtio ei saisi myöskään velkaantua, eikä sen korkokulut saisi nousta. Hallituksen pitäisi pitää öljyn maailmanmarkkinahinnat kurissa, mieluusti alentaa niitä. Hallituksen pitäisi lopettaa öljynhintaan vaikuttavat sodat ja kriisit.  Suomen pitäisi yksin pysäyttää globaali ilmastonmuutos.

Kaikki metsät ja suot pitäisi suojella. Samalla pitäisi rakentaa enemmän puusta ja turvata metsäteollisuuden työpaikat. Pellot pitäisi ennallistaa ja samalla suosia suomalaista ruokaa. Pitäisi edistää akkuteollisuutta ja rajoittaa kaivostoimintaa. Jokaiselle kalliolle ja kukkulalle pitäisi pystyttää tyylimyllyt pyörimään ja avoimille paikoille aurinkovoimalat heijastelemaan, mutta mitään ei saa näkyä maisemassa. Yritysten pitäisi palkata kaikki töihin. Ketään ei saisi kuitenkaan irtisanoa koskaan eikä ikinä millään syyllä, vaikka konkurssi kolkuttelisi.

Lyhyesti sanoen, kaikki on valmiita väärinymmärtämään, marssimaan hallitusta vastaan ja makoilemaan Mannerheimintiellä poliisin turvaamana, mutta kukaan ei ole valmis tinkimään yhtään mistään. Ainakaan ulkomaan lennoista.

Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on kuitenkin saada aikaan kestävää kasvua niin, että ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa osaamistaan, työllistyä, pärjätä palkallaan tai eläkkeellään ja elää turvassa.

Hallitusohjelma ei ole täydellinen, mutta oikean suuntainen se on. Sillä jos rahat loppuvat, silloin ei ole kenelläkään enää kivaa.

Loanheitto vie yhteiskuntaa huonoon suuntaa

 Käytävä keskustelu hallituksesta ja erityisesti perussuomalaisista on ala-arvoista ja hallituksen kaatamiseen tähtäävää. Sillä kiihotetaan ihmisiä toisiaan vastaan.

Tähän ovat osallistuneet kuorossa puolueet, media ja monet ns. asiantuntijat. Kukaan tähän mökään osallistunut ei saa puhtaita papereita ja hymypatsasta. Riikka Purra on kuitenkin pyytänyt vanhoja kirjoituksiaan anteeksi, mutta anteeksi pyyntökin meni vouhkaajien mielestä mönkään.

Huutosakin perimmäinen tavoite on vaalituloksen mitätöinti. Katkera vaalitappio antaa oppositiolle voimaa ja kaikki keinot ovat sallittuja. Syyttely naamioidaan muka vastuulliseksi yhteiskunnalliseksi keskusteluksi.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että perussuomalaiset on toiseksi suurin puolue. Kun se leimataan rasistiseksi ja sen kautta yli 620 000 sitä äänestänyttä, ollaan heikoilla jäillä. Siitäkö maailma paranee, että koettua maalittamista torjutaan maalittamalla. Rasismia ehkäistään rasismilla. Tämä loanheitto vie yhteiskuntaa todella huonoon suuntaan.

Uskon, että likinäköiset amanuenssit ovat käyneet perusuomalaiset puolueen ohjelmat ja maahanmuuton teemat läpi. Jos ne olisivat laittomia, niistä olisi annettu tuomio. Koska näin ei ole, ne liittyivät kevään neuvotteluissa osaksi hallitusohjelmaa. Hallituksen maahanmuuttolinja ei juurikaan poikkea muiden pohjoismaiden linjasta, mutta se on silti monelle liikaa.

Hallitus ei ole tehnyt vielä mitään, mutta kuitenkin monen mielestä niin paljon väärin. Näin saadaan huomio pois omilta takapihoilta ja sanomisista. Omasta vajavaisuudesta. Kauhistellaan kohua, jota pidetään itse tietoisesti yllä.

Pöyristely jatkunee. Sen sijaan odotan mielenkiinnolla syksyä, kun eduskunta pääsee töihin ja rakentamaan sitä tasa-arvoisempaa ja hyvinvoivaa Suomea. Se ei ole helppoa, koska talous kyntää syvällä entisen hallituksen jäljiltä.