Teatteri-investoinnin ensimmäinen näytös

 Politiikassa voi saada myönteistä palautetta. Kun perussuomalaiset tekivät aloitteen teatteri-investoinnin kohdentamisesta Kuusankoskitaloon, meitä kiitettiin aloitteellisuudesta. Ja sitten aloite haukuttiin paskaksi.

Kuuntelen kuitenkin vastaväitteitä; ammattiteatterin maine tahraantuu Kuusaalla, isot starat eivät tule sinne (paitsi patokgubille ja musiikkisaliin), taksimatka Kouvolasta Kuusaalle on pitempi kuin päinvastoin. Teatterissa käydään useammin junalla kuin linja-autolla. Keskustan liike-elämä kuolee.

Mistä me oikein puhumme, kun puhumme Kuusankoskitalon laajentamisesta? Puhumme säästöistä ja järjenkäytöstä. Rakennusaikana ei tarvita väistötiloja. Säästöä tulisi myös siitä, ettei Kouvolaan tarvitsisi rakentaan kallista ja uutta, kokonaisuudessaan 100 miljoonaa maksavaa kulttuurikorttelia. Sitähän jo kaavaillaan baskerit päässä.

Samalla puhumme Kuusakoskitalon kohtalosta. Rakennus on peruskorjauksen tarpeessa, mutta sitä ei ole investointisuunnitelmissa. Laajennuksen yhteydessä talon voisi päivittää tähän päivään.

Kuusankoskitalon tontti Kymijoen rannassa on täydellinen teatteri-investoinnille ja ns. kulttuurikorttelille. Kuusankoskitalossa on jo kirjasto, elokuvateatteri, musiikkisali, kahvila, taidegalleria, kokoustilat ja ammattijohtoinen harrastajateatteri. Ammattiteatteri täydentäisi tarjontaa. 

Jotkut pitävät aloitetta ennen kuulumattomana. Ei harrastaja- ja ammattiteatteri voi olla saman katon alla! Teatteri on tuhansia vuosia vanha instituutio, ettei pidä mennä härkkimään, ainakaan perussuomalaisten. Tai löydätte itsenne joulushown aiheena.

Urheilussa ja pelastusalalla on toisin. Urheiluseurat vetävät treenejä samassa kuplahallissa. Kouvolan peruskorjatulla pelastuslaitoksella toimii edistyksellisesti vakinainen ja sopimuspalokunta. Mutta teattereilta menisi fiilikset. Pelkäävätkö teatterit keskinäistä vertailua.

Kuusankosken harrastajateatteri ei saa koskaan ikiomaa investointia, mutta laajennuksen jälkeen se pääsisi soveltuvin osin hyödyntämään ammattitason tiloja. Kuusankoskitalon laajennus olisi mahdollisuus ja olen varma, että teatterit inspiroisivat toisiaan. Kummallekin on oma rooli ja taiteellinen tila, jos yhteistyökykyä löytyy.

En ole keskustan kehittämistä vastaan. Hienoa, että sinne nousee kouluja ja lasipalatsiin uusia kerroksia. Aina kun palveluja siirtyy keskustaan, olemme herttaisesti yhtä suurta Kouvolaa. Mutta kun keskustasta pitäisi siirtää palveluja muualle, se on niin väärin ja kyläpolitikointia.

Turvallisuus on tunne

 Suomi on vakaa ja turvallinen maa. Tämä tunne syntyy siitä, kun tietää Suomen olevan turvallisuuden supervalta. Puolustusvoimat, pelastuslaitos, poliisi ja rajavartiolaitos pelaavat hyvin yhteen. Uskon, että tiukan paikan tullen koko yhteiskunta pelaa hyvin yhteen arjen eripuraisuudesta huolimatta.

Luottamustehtävieni kautta olen kuullut paljon varautumisesta. Tosin, kuntapolitiikollekaan ei kerrota ihan kaikkea. Kuitenkin riittävästi siihen, että voin luottaa turvallisuudesta vastaavien  toimintakykyyn kaikissa olosuhteissa. Tämä ei tarkoita, etteikö koko ajan tulisi kehittyä ympäristön muuttuessa.

Sille emme mahda mitään, että naapurimme Venäjä on epävakaa, uhka koko maailmalle ja itselleen. Se on ollut sitä aina. Välillä olemme vain harjoittaneet itsepetosta ja kieltäytyneet näkemästä - ja ajattelemasta.

Mitä heikompi Venäjä on, sitä vaarallisempi. Se harha on haihtunut, että Venäjä olisi perinteisessä sodankäynnissä vahva ja Ukraina heikko. Eurooppakin on yhtenäisempi kuin kukaan olisi uskonut. Venäjä tulee häviämään sodan katkerasti ja se on sille ihan oikein.

Venäjä on nyt eristetty. Niin tehdään elävässä elämässäkin heille, jotka ovat itselleen ja ympäristölleen vaaraksi. Jossakin vaiheessa puhe ei vaan riitä. Putinille on annettava realiteettiterapiaa ja siihen tarvitaan raakaa voimaa eikä rauhankyyhkyjä.

Myös venäläisten täytyy hoksata itse jotakin, sillä Putin ei olisi Putin ilman kannatusta, jota hänellä valitettavasti on. Myös Suomessa.

Ukrainan sota tulee eskaloitumaan joskus ja jotenkin. Onko edessämme suuri vai pieni räsäys vai pitkä idän ja lännen välinen jääkausi. Sen tulemme näkemään. Meidän on varauduttava kaikkiin vaihtoehtoihin. Kauppa ja rahti eivät tule kuitenkaan palautumaan vuosikymmeniin entiselleen. Tuuli yksin pyyhkii RRT-terminaalin yli.

Täällä Kymenlaaksossa olemme sijaintimme takia avainasemassa. Meidän tulee olla varautumisen ykkösmaakunta ja osallistua kaikkiin hankkeisiin, jotka vahvistavat turvallisuutta ja kansalaisten luottamusta yhteiskunnan kykyyn vastata kriiseihin. Turvallisuuden tulee olla maakunnan kärkihanke. Tietysti kyse on rahastakin, mutta ei yksinomaan siitä.

Pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2023. Kymenlaakson pelastuslaitos säilyttää kuitenkin toimialana erillisen asemansa. Aluevaltuutetut ovat muutoksessa paljon vartioina, sillä olemme luvanneet tarjota paremmat ja yhdenmukaisemmat pelastustoimen palvelut kaikille. Näillä palveluilla on suuri merkitys ilman sotiakin ja kansainvälisiä kriisejä.

Ukko Bamberg

turvallisuuslautakunnan puheenjohtaja

Kymenlaakson hyvinvointialue

Pääministerin paineet

 Kun pääministeri juhlii ja tekee hiihtoliikkeitä videolla, monet näkevät siinä edistyksellisyyttä, suvaitsevaisuutta, uuden sukupolven esiin marssia. Sanalla sanoen yleviä pyrkimyksiä kuten tasa-arvoa ja tunkkaisten instituutioiden ravistelua.

Niin noloa. Tuo juhlimisen vääntäminen hienoiksi arvoiksi.  Sanon vaan, että ryyppääminen on ryyppäämistä, harjoittaa sitä alan miehet tai nuoret naiset.

Puolustan ehdottomasti Sanna Marinin oikeutta juhlia ja tanssia aamuun asti ystäviensä kanssa. Jos tykkää. Minullakin on sama oikeus. Ymmärrän samalla, että joissakin korkeissa tehtävissä odotetaan lähes luonnotonta nuhteettomuutta, mutta niihin tehtäviin todellakin pyritään.  

Ihmettelen kovasti myös pääministerin hovia, hyviä ystäviä, jotka jakavat virka-asunnolta tissikuvia ja videoita, vaikka pääministeri ahnaasti kameralle esiintyykin. Tätäkö on todellinen ystävyys.

Kaikkein eniten moitin kuitenkin tämän kaltaisen julkisuuden puolustajia. Rajojen hakemista varmaan tarvitaan, mutta bilevideoilla sivistäminen on törkeää yleisön aliarvioimista. Joskus julkisuuden henkilöiltä odotettiin esimerkkiä, roolimallina olemisesta. On yksinkertaisesti noloa, ettei pääministeri hallitse tilannetta.

Nyt on tukka hulmuten juhlittu ja hiukset nutturalla selitetään. Sanna Marin kertoo, että hänellä on ollut juhlimisen jälkeen raskas viikko ja muistuttaa, että Euroopassa on sota. Ukrainassa kuolee ihmisiä. On palattava asiakysymyksiin kuten energiakriisiin, nouseviin korkoihin ja inflaatioon. Mahtavaa! Palataan asiakysymyksiin. Se sopii ainakin minulle.

Kouvolasta tehdään torpparia

Kouvolan päätöksen tekoa ohjaa parviäly eli mennään muiden mukana. Vaikka jyrkänteeltä alas. Kouvolassa yritetään matkia Tamperetta tai Jyväskylään, jotka ovat kuitenkin  lähtökohdiltaan ja väestökehitykseltään aivan erilaisia kaupunkeja kuin Kouvola.  

Nyt Kouvola aikoo laittaa lihoiksi parhaimmat kiinteistönsä, koulut ja palosasemat, jotta se voisi olla Tampere. Jotta se voisi rahoittaa sumulaakson pitkän uimahallin ja samaan liikenteelliseen sumppuun jopa 100 miljoonan euron kulttuurikorttelin.

Kiinteistökaupasta on laadittu esisopimus ruotsalaisen sijoitusyhtiö Hemsöön kanssa, jota kaupunki kutsuu kumppaniksi. Kumppania kiinnostavat ensisijassa voitot, minkä se esittää muodossa: Rakennamme parempaa yhteiskuntaa läheisillemme.

Varmojen voittojen saamiseksi Hemsö ostaa vain yhteiskunnallisia kiinteistöjä. Tälläisiä kiinteistöjä ovat hoivakiinteistöt ja oppilaitokset sekä pelastuspalvelun, terveydenhuollon ja oikeushallinnon kiinteistöt. Suomeksi sanottuna kuntalaisille välttämättömät kiinteistöt.

Peruspalvelujen kannalta kriittisten kiinteistöjen myynti ulkomaalaisille on epäisänmaallista ja lisäksi se on typerää. Muutama puolue on käytännössä jo myynnin kannalla ja osa esisopimuksen kannalla. Koska kaupungin ydintehtäviin ei kuulemma kuulu kiinteistöjen omistaminen. Ilmeisesti sille kuuluu köyhtyminen ja osakesalkkujen lihottaminen.

Nyt kasvottomat sijoittajat porautuvat yhä syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin ja peruspalveluihin. Näin ne saavat myös suuremman roolin ja vallan. Tätä valtaa tietenkin vähätellään.

Perussuomalaiset vastustivat esisopimusta ja tulevat vastustamaan myös lopullista kauppaan, sillä sijoittaminen ei ole hyväntekeväisyyttä. Kouvolasta tulisi pitkäksi aikaa torppari entisiin kiinteistöihinsä. Vuokra-aikana kaupungin tulisi maksaa Hemsöölle takaisin koko myyntihinta ja voitot. Muuten sijoittajan liikeideassa ei ole järkeä. Ja samalla kaupungin kokonaiskustannukset kasvavat.

Koska isäntä myisi talon, pellot ja navetan ja jäisi tämän jälkeen vuokralaisena lehmiä lypsämään. Vain pikaistuksissaan ja juovuksissaan. Millainen yritys myisi tehtaan ja sitoutuisi silti tehdasrakennukseen kymmeniksi vuosiksi? Konkurssia suunnitteleva yritys sen tekisi. Tai Kouvola.

Suomen on mentävä Natoon

Tätä kirjoitettaessa Venäjä hyökkää Ukrainaan seitsemättä päivää, jossa jokainen päivä on liikaa. Putin haluaa olla suuri ja mahtava. Hän haluaa palauttaa Venäjän pelon ja kunnioituksen. Ainakin jälkimmäisessä Putin epäonnistuu.

Venäläiset puolestaan haluavat vahvan johtajan, mutta haluavatko he presidentin joka tappaa siviilejä. Jos venäläiset haluavat jotakin muuta, se heidän tulee osoittaa. Pakotteet kohdistuvat nyt ennen kaikkea venäjän kansaan, jotta se ymmärtäisi vaihtaa johtonsa. Tavalla tai toisella.

Muu maailma, Kiinaa lukuun ottamatta ovat tuominneet Ukrainan kansanmurhan. Tuomitseminen on vähintä mitä oikeusvaltio voi tehdä, vaikka Putinin aseet pelottavatkin.

Venäjä, roistovaltio on pitkään myrkyttänyt toisinajattelijoita, murhannut toimittajia ja kansanryhmiä, vanginnut oppositiota, käyttänyt hirvittäviä aseita siviilejä vastaan ja valehdellut päin lännen kasvoja.

Ja me kun uskoimme, että tunnemme suuren naapurin. Olemme nuoleskelleet Venäjää ja kätelleet suut muikeena diktaattoria kameroiden edessä. Me sinisilmäiset suomalaiset emme tunne nykyvenäjää lainkaan tai ehkä nyt tunnemme.

Suomen suhteet Venäjään eivät palaa minun elinaikana ennalleen, ehkeivät koskaan. Kuka kehtaa sopia nykyjohtoisen Venäjän kanssa mistään, paitsi jos on pakko. Kuka kehtaa olla samassa kuvassa Putinin kanssa? Kuka kehtaa kätellä henkilöä, joka kuuluu kansainvälisen tuomioistuimen eteen? Paitsi jos on pakko.

Suomen, Ukrainan ja monen muun maan itsenäisyys ovat suuren naapurin mielestä virhe, joka on korjattava. Venäjän tavoitteet ovat siis ilmiselviä. Muuhun uskominen on itsensä pettämistä. Venäjä rankaisee meitä joka tapauksessa koska olemme demokratia, kuulumme länteen ja veimme aseita Ukrainaan.

Ja koska Venäjä ei kunnioita muuta kuin voimaa, meidän täytyy saada sitä lisää. Tässä eivät rauhankyyhkyt ja oliivipuunoksat auta.

Oma kantani muuttui yhdessä yössä. Meillä on kaksi vaihtoehtoa, joko mennä Natoon tai mennä Natoon. Lisäksi Suomen on erottava Ottawan sopimuksesta ja otettava jalkaväkimiinat käyttöön, joka on edullinen ja tehokas tapa puolustautua hyökkääjää vastaan. 

Raha ratkaisee

Hyvinvointialueen vasta valittujen valtuutettujen herra on raha. Rahan edessä menemme syväkyykkyyn. Raha lyö rumpuja ja valtuutetut tekevät päätöksiä sen tahtissa. Raha määrää palvelupisteiden määrän ja hoidon laadun.

Hoitoja ja palvelurakennetta ei kehitetä vain lääketieteellisten syiden tai ihmisen vuoksi, vaan säästöjen vuoksi. Siitä paine etähoidon ja virtuaalikuntoutuksen kehittämiseksi ja palvelujen nostamiseksi pyörien päälle. Säästöjen vuoksi meidän pitäisi näyttää vaivojamme ja kertoa intiimeistä asioista web-kameralle.

Säästöjen vuoksi meidän pitää roikkua puhelimessa ja nähdä unettomia öitä vanhusten puolesta, jotka eivät muista olivatko penkiltä nousemassa vai siihen istuutumassa. Tehostetun palveluasumisen paikkamäärä puolestaan määrittää, kenen on pärjättävä yksin kotona. Pärjää tai ei. Jaksoi tehdä lumitöitä tai ei.

Hyvinvointialueen rahoituksen turvaaminen on inhimillisesti tärkeää ja olennainen osa terveydenhuollon kehittämistä ja pystyssä pysymistä. Muuten kehittäminen on vain karsimista ja eettisesti arveluttavaa.

Tätä ei ratkaista sillä, että kunnat ja hyvinvointialue riitelevät keskenään kuluvan vuoden rahoituksesta. Koska hyvinvointialueen rahoituksesta vastaa jatkossa valtio, asiaan on saatava valtakunnallinen ratkaisu.

Uudet aluevaltuutetut, jotka ovat vanhoja kunnanvaltuutettuja, eivät ole sateentekijöitä. On kohtuutonta odottaa, että he tuosta vaan polkaisevat ilmoille käänteentekeviä hoitomuotoja ja toimintatapoja. Rahapulaa ei ratkaise myöskään maakuntaveron käyttöönotto, eikä hoitojonot lyhenny sillä, että oikeus kiireettömään hoitoon myönnetään laittomasti maassa oleville.

Uskon että hyvinvointialueella voi vaikuttaa ja tehdä paljon, mutta jos terveydenhuolto ahdistetaan mahdottoman eteen, vaikutusmahdollisuudet ovat vähissä. Siitä ei hyvä heilu. Jo nyt arvioidaan, että perusterveydenhuolto on romahtanut.

Ja palkitaanko edes palvelujen karsimisesta, mitä Kymenlaaksossa on etukenossa tehty? Missä menee perälauta? Milloin on säästetty riittävästi?

 

Kivasti kulkee kohti kurjuutta

Kouvolan valtuuston kokouksessa perussuomalaiset puhuivat taloudesta, muut perussuomalaisista. Monelle konkarille tuli yllätyksenä ja hiukan pöyristyttikin, kun valtuustossa äänestettiin. Jopa kahdesti!

Äänestäminen ei kuulemma kuulu valtuustoon. Äänestäminen rikkoo puolueiden välit. Asiat tulisi varmistaa takahuoneissa niin hyvin, että ne menevät varmasti läpi. Mielellään yksimielisesti. Muuten on turha tulla sössöttämään.

Netistä kuitenkin näkee kätevästi, että vuosi takaperin vastaavassa valtuuston kokouksessa äänestettiin neljä kertaa. Nyt kahdesti. Eriäviä mielipiteitä jätettiin tuolloin kaksi. Nyt ei yhtään. Mutta silti!

Joku peräsi, että perussuomalaisten olisi pitänyt tuoda talousaloitteet esille jo kaupunginhallituksessa. Tuotiin. Kuukausi sitten. Sekin löytyy netistä.

Keskusteltiin myös siitä, onko valtuustonkokous oikea paikka tuoda aloitteita, vai onko se paikka, jossa ollaan kunnolla ja kantaa ottamatta. Mutta miksi sitten oikein vaaleilla pyritään valtuustoon, jos sinne mennään toteamaan vain ryhmäpainetta ja -kuria. Onneksi moni muukin ryhmä puolusti esitysoikeutta.

Joku epäili, että ovatko perussuomalaisten esitykset valtuustosopimuksen vastaisia. Eivät ole. Eivätkä perustuslain, tieliikennelain, sosiaalihuoltolain, jätelain tai poronhoitolain vastaisia. Eivätkä minkään asetuksenkaan vastaisia.

Epäiltiin, että perussuomalaiset tekevät valtuustossa vaalityötä. Muut kun eivät tee. Siinäkin on perussuomalaisilla oppimista. Politiikassa ei saa tehdä politiikkaa. Omaksi vahingoksi ja muiden suureksi iloksi saisi kyllä rallatella.

Emme myöskään viivästyttäneet kokousta. Kokousta pitkittivät kuntaliiton äänestys, koronajärjestelyt ja tietotekniset haasteet sekä kannanotot siitä, mitä perussuomalaiset ovat ja mitä he eivät ole ja mitä ihmettä he tekevät. Oppimista kuulemma olisi. Sitä en kiellä.

On totta, että aloitteemme voivat joskus olla hiomattomia, kuin työmiehen laatimia. Ja kannamme huolta terveydenhuollosta niin kuin lähihoitajat, koska meillä on jäseninä työmiehiä ja lähihoitajia. Ja tietysti muitakin ammattiryhmiä.

Säästöesityksillä yritimme kuitenkin ajaa kaupungin etua, koska harvemmin tarkkaa taloutta saa katua. Valtuustossa hävityn äänestyksen jälkeen yritän kuitenkin olla positiivinen: Kiva kaupunki. Kiva kokous. Kivasti kulkee kohti kurjuutta.